mummola + hyviä ja huonoja uutisia

 

 

Voi, mummi! Musta on aivan ihana kuvata noita ryppysiä (MUTTA silkinpehmeitä!) kasvoja. 87 vuotta on arvostettava saavutus, etenkin kun vielä asuu itsekseen :)

Mun joulu on kulunut aikalailla lukiessa Nälkäpeliä (eka ja toka osa tuli joululahjaks) ja Anttolassa, Itä-Suomessa pleikka ykkösellä pelaten! OON HAKA Crash Team Racingissa, ja jos Teemu luet tätä niin:

MÄ VOITAN :)

Anttolassa ollessa kerkes menee muutamaan otteeseen sähköt, mutta oli ihan mukava oleilla kynttilänvalossa ja jutella perheenjäsenten kanssa :) Tampereella tollanen pimeys on loppujenlopuks aika harvinaista, mutta Anttolassa ainaki mun elinaikana on tapahtunu kymmenittäin yhtäkkisiä pimeytymisiä, myrskyllä tai ilman.

Tuolla alkupäässä on kuva mun kanista, Iitasta. Iita oli jo yli 8-vuotias, kun kuoli 27.11, ja toi kuva on otettu alle 24 tuntia ennen sitä. :(

Osasin jo oikeestaan odottaa sitä, mutta tuleehan semmoset asiat aina vähän yllätyksenä... Onneks se kuitenkin kuoli vanhuuteen, eikä sillä näyttänyt olevan minkäänlaisia kipuja. Onneks.

Mutta kuten alimmasta kuvasta huomaa, mun vauvaperhe on saanut lisäystä: vanhojen kameroiden (Canon EOS 3000V ja Olympus E-450) lisäks on nyt Canon EOS 550D ja 70-300 macroputki!

Lyhyesti jos tiivistää, mun joulu on ollut sekä hyvä että huono. Aika keskinkertainen. 

Mutta joo, tänä vuonna mun pari postausta sitten valittamani turhamaisuus toimi ikäänkuin lohduttajana, jos niin voi sanoa. 

Pahoittelen tätä postauksen epäselvyyttä ja pompintaa, en oikeen saa mun ajatuksi nyt kasaan!

Pitäkää hauska uusivuosi :) 

♥, Ada

ja teille toivotan...

HYVÄÄ JOULUA

MERRY XMAS

JOYEUX NOËL

FELIZ NAVIDAD

GOD JUL

etc :)

ps. miks mun käsi näyttää tolta?

 pps. TUITUITUITUI

kaikella on hintansa

 Meillä ei oo rahasta puutetta. 

Mua on pikkuhiljaa ruvennut vaivaamaan tää joulun tavarakeskeisyys, se että lahjojen määrässä ja laadussa mitataan esimerkiks ystävyyssuhteet ja ihmisen tärkeys.

En väitä, ettenkö itse ois koskaan syyllistynyt tälläiseen tekoon, sillä olen, mutta nyt rupesin vaan miettimään tosi vakavissani tätä asiaa.

Kyllä mä nautin joulusta ja siitä tavaramäärästä mitä saa (koska sillon saa aika paljon sellasta mitä ei normaalisti hommais vaikka tarvis, arkielämässä mulla ainakin halu tuppaa menemään tarpeen edelle aika usein), ja kirjotan "joulupukille" joka joulu että mitä ois kiva saada. Mutta teollisuusmaissa, tai länsimaissa ylipäätään, on tilanne ruvennut menee sen verran hulluks, että jotta ihminen vois olla onnellinen, täytyy mennä äärimmäisyyksiin. Esimerkiks ei tyydytä arjen hienouksiin, kuten halauksiin, seuraan, hyvään ruokaan tai musiikkiin. Ei, vaan täytyy päästä Kanarialle snorklaamaan, hommata kolmen tonnin tietokone, ostaa kaappiin sadoittain vaatteita joita käytetään kerta ja sitten heitetään roskiin.

Tää ilmiö ei koske ainoastaan joulua - vaan ihan arkeakin. Eikö voitas kerrankin olla tyytyväisiä siihen mitä meillle on annettu, jotain sellaista mistä esimerkiks Tiibetin lapset vaan haaveilee?

Me ollaan vapaita. Meillä on sosiaaliturva. Meillä on ruokaa kaupat pullollaan. Meillä on lämpimiä vaatteita kylmän talven varalle, katto pään päällä ja peitto sängyssä.

En oo uskonnollinen ihminen. En oo koskaan kuulunut kirkkoon, enkä usko Jumalaan. Mutta se ei tarkoita ettenkö mä vois osoittaa lähimmäisenrakkautta tai olla kiitollinen siitä mitä mulla on.

 Toisiin, kohtuullisen turhamaisiin aiheisiin - Sonjan isä oli tuonu mustavalolampun? töistä ja se oli Sonjan huoneessa! Me vaan piirreltiin neonvärisillä tusseilla paperille ja iholle ja naurettiin :) Kaikki tekokuituinen hohti, myös mun sukat (....)!
Valitettavasti piirrustuksista tuli sieluttomia kun normivalot laitto päälle, pöh...

Tää reivaa

neonvalossa

tai sitten täällä on tähtiä

se ihailee tähtiä

♥, Ada!

ps. kuunnelkaa Pariisin Kevään "Joulujoulumaa" spotifysta, sopii hyvin tähän mun aiemmin esittelemään teemaan.

taidetta

 Pakko sanoa tähän väliin että MITÄ HEMMETTIÄ! Toi koko ylläoleva taideteos on tehty lyijykynällä alumiinille - kuinka upee toi teos on! Sen arvo on 9 500 euroa, en muista taiteilijaa mutta voin etsiä sen jostain ja laittaa tähän myöhemmin. -----USKOMATONTA

 Oltiin siis kouluporukalla päiväreissulla Helsingissä - käytiin kansallismuseon taidehistoria-näyttelyssä (josta tässä ei ole yhtään kuvaa, sillä, no, museolle epätyypillisesti siellä oli tosi huono valaistus eikä siellä nyt NIIN kiinnostavia juttuja ollu) ja Taidehallin Nuoret-näyttelyssä, jossa oli esillä alle 35-vuotiaiden taiteilijoiden töitä. Kannattaa käydä jos saa mahdollisuuden, se näyttely oli UPEA!

Ekassa kuvassa oli ehkä yks hauskimmista taideteoksista - kullanhohtava kivi, joka oli tyynyyn tökittyjen nuppineulojen päällä. Mitä tossa kuvassa ei näy, siinä oli alla vielä kolme pitkää puukeppiä, ja se koko kokonaisuus piti itseään siis pystyssä :D

Olihan siel kaikkee hulluukin, kuten ketunkynsiä seinässä, monta metriä korkea, puusta valmistettu lego-ukko ja räsymatto.
Räsymatto.

...

aluks olin hämmentyny, että OIKEESTI MIHIN TAIDE ON MENOSSA mäkin syljen lattialle ja joku maksaa siitä tuhat euroa! mutta sitten luin sen teoksen tiedot - toi matto on kudottu EUn jäsenvaltioiden maiden lipuista! Sinänsä se edelleen on räsymatto, mutta se sai yhtäkkiä jonkinlaisen merkityksen. Valtion lippujen repiminenhän on eettinen ongelma, tavallaan?

Käykää näyttelyissä, se on kivaa!

♥, Ada

ps. ehkä ois helpompaa, ehkä ois helpompaa olla jos ajatukset ei ois hirmumyrskyjä vaan tähdenlentoja ♥

OMGOMGOMG

NYT KAIKKI JOILLA ON SPOTIFY, PLIIS KUUNNELKAA MAAILMAN MAHTAVINTA MUSIIKKIA oikeesti KUOLEN TÄHÄN IHANUUTEEN mä vaan haluun itkee ja kuunnella tätä uudelleen ja uudelleen!

Ja kyllä, oli ihan oikeesti pakko tulla jakamaan tämä tänne. Ehkä tän joku joskus huomaa?

♥, Ada

ps. sanoinko jo ett VOI HERRANEN AIKA MAAILMAN PARAS, MÄ EN KYLLÄ OIKEESTI KESTÄ HALUAN JO ETTÄ SE UUSI LEVY OLIS TÄÄLLÄ PLIISPLIIS äääää. älkää kyseenalaistako PKta. koska se on paras.

ny skolan och JJ

Ystävät, olin tänään tsekkailemassa raksamaata Sampolassa. Hienolta vaikuttaa (MIETTIKÄÄ MEILLE TULEE KAHTEEN KERROKSEEN KUVISLUOKKIA JA OMAT GRAFIIKAN JA VALOKUVAUKSEN JA MAALAUKSEN LUOKKAHUONEET JA KATTOIKKUNOITA JA KUUDENKYMMENEN NELIÖN HALLITUKSEN HUONE PIKKASEN LUKSUSTA!!!!!!!!!!!111), ja sain pitää vähintääkin yhtä hienoa kypärää päässäni.
Niille jotka eivät tiedä, Tammerkosken lukio (eli se lukio, jossa opiskelen) muuttaa Sampolan rakennukseen ensi lukuvuoden alusta ja nappaa entisen Kaarilan lukion mukaansa (se sulautetaan meidän kouluun). Sitten olemme Tammerkosken (taide)lukio! Ja koska teen jotain epämääräistä hallituksessa, saan mennä tutkailemaan raksamaita.

Ja mikä tässä postauksessa on ilmoituksen arvoista, on tämä:
ystävät, minä_kävelin_sampolan_juhlasalin_päällä!
Kerrassaan mahtavaa! Se oli niinku once in a lifetime -chance! Ja kaiken lisäks, se oli hauskaa!

Eli toisinsanoen, saatte nauttia epälaadukkaista kuvista vain tämän info-osion takia. Keskimmäinen on muutaman viikon takainen random ruutu, lätkäisin sen tuohon siinä toivossa että tämä postaus näyttäisi edes vähän enemmän postaukselta.

Rauhaa.

♥, Ada (kirjotin mun nimen just AFa! hoho)

ps. kuuntelen jotai tosi outoo ruotsalaista musaa. artistin nimi on Jonathan Johansson, löytyy ainakin spotifysta. Spännande!