kaikella on hintansa

 Meillä ei oo rahasta puutetta. 

Mua on pikkuhiljaa ruvennut vaivaamaan tää joulun tavarakeskeisyys, se että lahjojen määrässä ja laadussa mitataan esimerkiks ystävyyssuhteet ja ihmisen tärkeys.

En väitä, ettenkö itse ois koskaan syyllistynyt tälläiseen tekoon, sillä olen, mutta nyt rupesin vaan miettimään tosi vakavissani tätä asiaa.

Kyllä mä nautin joulusta ja siitä tavaramäärästä mitä saa (koska sillon saa aika paljon sellasta mitä ei normaalisti hommais vaikka tarvis, arkielämässä mulla ainakin halu tuppaa menemään tarpeen edelle aika usein), ja kirjotan "joulupukille" joka joulu että mitä ois kiva saada. Mutta teollisuusmaissa, tai länsimaissa ylipäätään, on tilanne ruvennut menee sen verran hulluks, että jotta ihminen vois olla onnellinen, täytyy mennä äärimmäisyyksiin. Esimerkiks ei tyydytä arjen hienouksiin, kuten halauksiin, seuraan, hyvään ruokaan tai musiikkiin. Ei, vaan täytyy päästä Kanarialle snorklaamaan, hommata kolmen tonnin tietokone, ostaa kaappiin sadoittain vaatteita joita käytetään kerta ja sitten heitetään roskiin.

Tää ilmiö ei koske ainoastaan joulua - vaan ihan arkeakin. Eikö voitas kerrankin olla tyytyväisiä siihen mitä meillle on annettu, jotain sellaista mistä esimerkiks Tiibetin lapset vaan haaveilee?

Me ollaan vapaita. Meillä on sosiaaliturva. Meillä on ruokaa kaupat pullollaan. Meillä on lämpimiä vaatteita kylmän talven varalle, katto pään päällä ja peitto sängyssä.

En oo uskonnollinen ihminen. En oo koskaan kuulunut kirkkoon, enkä usko Jumalaan. Mutta se ei tarkoita ettenkö mä vois osoittaa lähimmäisenrakkautta tai olla kiitollinen siitä mitä mulla on.

 Toisiin, kohtuullisen turhamaisiin aiheisiin - Sonjan isä oli tuonu mustavalolampun? töistä ja se oli Sonjan huoneessa! Me vaan piirreltiin neonvärisillä tusseilla paperille ja iholle ja naurettiin :) Kaikki tekokuituinen hohti, myös mun sukat (....)!
Valitettavasti piirrustuksista tuli sieluttomia kun normivalot laitto päälle, pöh...

Tää reivaa

neonvalossa

tai sitten täällä on tähtiä

se ihailee tähtiä

♥, Ada!

ps. kuunnelkaa Pariisin Kevään "Joulujoulumaa" spotifysta, sopii hyvin tähän mun aiemmin esittelemään teemaan.