iltaisin koulu on meidän

 

Mitä te teette taiteen tähden? Mitä ajattelette, kun hengaatte teille tärkeimpien ihmisten kanssa? Mikä on paras tapa viettää aikaa? Miksi joskus on sellainen fiilis, että kaikki on perseestä, mutta sitten kun muistelee jotain tapahtumaa tajuaa kuinka onnekas onkaan?

Jos aloitan vaikka itse vastaamalla noihin kysymyksiin:

Mitä en tekisi taiteen tähden on parempi kysymys. Mä suostun maalaa tuntitolkulla (vaikka aina ei inspaakaan), luonnostelemaan vaikka oon siinä huono, opettelemaan photosopin käyttöä, kiljumaan mikrofoniin, juoksemaan alasti pellolla (juhannusyönä ja huutaaaaaaaaaa) sekä istumaan koulussa kahdeksaan. Yhdeksäänkin, jollei täytyis mennä kotiin tekemään läksyjä.
Taide on mahtavaa. Taide elehtii, se naurattaa ja itkettää - se hmm, miten sen suomeks sanois, mutta taide makes a statement. Taide on kaunista. Taide ilostuttaa ja tuo väriä elämään.
Ja ne jotka luulee että puhun ainoastaan maalauksista tai piirroksista tai valokuvista - taide on musiikkia, huopakynän jälkiä sormissa, keskeneräisiä töitä, hyvin yhteensopivia värejä, auringon valoa, hengittämistä, nitojia rumassa muovilaatikossa (toiseksi alin kuva) ja hymy. Taidetta on kaikkialla. Me ollaan taidetta. Taide on mahtavaa.

Mitä mä ajattelen, kun hengaan mulle tärkeimpien ihmisten kanssa?

En mitään.

Ainakaan mitään merkityksellistä. Mietin sitä, mitä aion seuraavaks sanoa ja mihin väliin. Mietin, että mulla on hauskaa. Tai ei ole.

Jälkeenpäin ajattelen, että mulla on parhaita ystäviä ja että oon todella onnekas. Ja että vitsit, että oon tyhmä kun en tajua kaikkia juttuja. Sitten totean, että ei ne välitä, vaikka oonki vähän tyhmä ja hidas - miks ne muuten laittas mulle viestejä tai soittas tai kommentois mun blogiin tai juttelis mulle facessa ta koulussa? Tai jäis mun kanssa kahdeksaan asti kouluun tekemään taidetta?

Miks ei? Sitähän ystävät tekee - on siellä ja täällä ja mielessä ja paikalla.

Parhaasta tavasta viettää aikaa en osaa sanoa. Se riippuu hetkestä ja siitä mikä fiilis on. Kun on keikalla eturivissä ja osaa kaikkien biisien sanat ulkoa, on maailman paras fiilis ja se tuntuu parhaimmalta ikinä. Tosin, myös nuotio ja vaahtokarkit keskellä metsää ja autosta bensa loppu on maailman parasta, jos on hyvä seura.
Helpompi ois vastata, mikä on maailman huonoin tapa viettää aikaa.

Yksin. Itsensä kanssa oleilua tarvii aina välillä, mutta se ei oo parasta. Sillon on liian hiljaista.


Viimeiseen kysymykseen:
Ihan pienikin asia voi vetää ihmisen lokaan moneks päiväks.
Sitten kun rupeaa pohtimaan asioita, ja tajuaa että kaikki onkin paremmin kun mitä on ajatellu.
Se johtuu siitä, mitä selitin yläpuolella. Lainaan ne asiat nyt tähän niille jotka ei oo lukenu ajatuksella:

"Me ollaan taidetta. Taide on mahtavaa."
"Mitä mä ajattelen, kun hengaan mulle tärkeimpien ihmisten kanssa? En mitään."
"Sitähän ystävät tekee - on siellä ja täällä ja mielessä ja paikalla. "


"Yksin. Itsensä kanssa oleilua tarvii aina välillä, mutta se ei oo parasta. Sillon on liian hiljaista."

 Yksin ajattelee liikaa. Yksin alentuu helposti ajattelemaan huonoja asioita. Yksin ajattelee, että on aina yksin. Yksin ei voi tehdä taidetta.



♥, Ada


ps. Kuvissa esiintyy ihmisiä: Mimma, Siiri ja Teemu.

pps. Mulle kuuluu hyvää. Meen huomenna yhteen (siis kello yhteen) kouluun. Sain kaks viikkoa sitten hygieniapassin. Pääsin läpi kaikista viimejakson kursseista (kuviksen täydennettäviä lukuunottamatta). Sain kesätöitä. Mä oon vapaa vappuna. Baila baila?